HEI, NYT MUUTTUI elämä! Historiallinen päätös on tehty ja uuden ajan ensimmäinen päivä on alkamassa. Niin no, tai siis jotain sinnepäin. Oikeasti jäin pois töistä kirjoittaakseni väitöskirjaa. Ei sen kummempaa. Lopetin siis työt opettajana, ehkä lopullisesti, yhdeksän vuoden yhtäjaksoisen työn jälkeen.
Nyt matkustan junalla Tampereelle ja jatkan sieltä matkaa bussilla. Olen menossa taas Orivedelle. Tällä kertaa en osallistu kirjoittamiskurssille, vaan vuorossa on vanhempi tuttavuus, musiikki ja laulaminen. Viime vuosina olen hypännyt Oriveden Opistolla tekstin vuoksi, mutta nyt alan suorittaa kuoronjohtajan perustutkintoa. Tämä viikko on vasta alkua, sillä tutkintoon kuuluu yhteensä neljä osaa. Loput suoritetaan vuoden aikana.
Olen siis aloittanut kesäloman ja ryhtynyt kurssilaiseksi. Istun bussissa, joka lähti juuri Tampereen linja-autoasemalta. Köröttelemme kapeata ysitietä pitkässä letkassa tukkirekan perässä. Aikataulun mukaan olemme Orivedellä varttitunnin kuluttua, kahdeltatoista. Perillä ilmoittaudun, vien matkalaukkuni huoneeseeni ja menen syömään lounasta. Kello yhdeltä alkaa kurssi. Harjoittelemme koko viikon kuoronjohtajan tarvitsemia taitoja. Toivottavasti myös laulamme mahdollisimman paljon. Lähdin tänne oikeastaan etsimään kontakteja. Haluan tutustua yhtyelaulusta kiinnostuneisiin muusikoihin. Mutta kesäkurssit ovat yleensä olleet myös mukava keino irtautua arjesta ja pitkästä talvesta. Täällä ollessa ovat koti ja velvollisuudet kaukana. Arki unohtuu, kun on pakko keskittyä kurssin sisältöön.
Ensimmäinen kurssipäivä takana. On aika levähtää, harjoitella tunneilla opittua tai muuten vain saada ilta kulumaan. Täällä Orivedellä ovat vapaa-ajan tekemiset aika vähissä. Olisiko tällä kertaa hauska harrastaa oluen juomista ja lasin äärellä seurustelua? Minähän olen täällä rentoutumassa, levähtämässä työvuoden rasituksista, palautumassa stressistä. Eikö silloin ole paikallaan istua ravintolassa, jutella ihmisten kanssa mukavia? Viime lauantaina harrastettu viinin nauttiminen oli hauskaa. Ehkä sitä kannattaa jatkaa täällä? Valitettavasti tiukka dieettini vähentää intoa alkoholin nauttimiseen. Painon pitää jatkaa laskemistaan. Kilo viikossa on aika kova tavoite ja sen saavuttamiseksi taitaa jo pari kaljaa olla liikaa. On siis jatkettava samalla tiukkapipoisella alkoholilinjalla kuin tähänkin asti. Taidan olla liian päämäärätietoinen rypeäkseni kaljakapakoissa. Ja sitä paitsi liian vanha.
On hauska ajatella, että olen tällä kertaa Orivedellä musiikkikurssilla mutta silti kirjoitan tekstiä koko pitkän illan. Nyt kirjoitan vain omaksi ilokseni, en novellikurssin opettajan määräyksestä. Tietysti myös tekstilaji on erilainen kuin kirjoituskursseilla. Tässä en pyri rakentamaan tarinoita, keksimään juonta tai henkilöitä. Tekstin jännite syntyy vain sen mukaan, miten kiinnostavalla tavalla omaa elämääni osaan kuvata. Ympärilläni tapahtuu kaikenlaista ja yritän kertoa siitä parhaan kykyni mukaan. Mitään muuta draamallista kaarta en osaa rakentaa. Eipä kyllä kiinnostakaan.
Olen viime aikoina lukenut paljon Tsehovia. Hänen varhaistuotantonsa sisältää lyhyitä juttuja, jotka on kirjoitettu sanomalehteä varten. Myöhäisempää tuotantoa pidetään arvokkaampana ja monipuolisempana. Novellien lisäksi Tsehov tunnetaan näytelmistään Lokki, Vanja-eno, Kolme sisarta ja Kirsikkapuisto. En saanut näytelmistä niin paljon irti kuin novelleista.