18.5.06

Kahvilaan

MUSTA MIES PUHUU kännykkään tyhjässä bussissa. Puhe ei muistuta mitään tuntemaani kieltä, joten päättelen kysymyksessä olevan jonkin afrikkalaisen kielen. En ole ennen nähnyt näitä nuori miehiä Kauklahden bussissa. Ensin arvelen heidän olevan arkkitehtuurista kiinnostuneita turisteja, joita silloin tällöin näkee Hvitträskistä tulevissa vuoroissa. Tämä vuoro ei kuitenkaan tule sieltä asti, joten miesten on pakko olla tulossa jostain lähistöltä. Hvitträskiin kulkevat turistit ovat useimmiten leveää amerikanenglantia puhuvia, vanhempia valkoihoisia.
    Olen menossa tapaamaan vanhaa tuttua, tanssijaystävääni. Olemme sopineet tapaamisesta Ison Omenan kahvilassa. Meidän polkumme kulkivat jonkin aikaa samaan suuntaan kymmenisen vuotta sitten. On varmaan mukava peilata omaa elämäänsä tällaisen ihmisen kanssa. Teimme monta vuotta erilaisia produktioita yhdessä, mutta sitten oli aika vaihtaa suuntaa. Yhteistyömme päättyi viimeistään siihen, kun lähdin töihin Tornioon. Nyt on yhdeksän vuotta kulunut ja minulla on tarve palata jonkin verran takaisin. Takaisin kohti taiteen tekemistä. Kokopäiväisenä opettajana toimiminen alkaa riittää. Muuttaessani Tornioon en suunnitellut kovin pitkälle tulevaisuutta, vaan seurasin vain muutaman mediataiteilijan jälkiä. Varsinkin Tapio Mäkelän esimerkki sai minut uskomaan, että opettamisessa on järkeä ja että Tornio on hyvä paikka. Hän oli opettanut Torniossa joitakin kursseja ja järjesti sitten siellä myös mittavia kansainvälisia kesätapahtumia nuorille media-alan taiteilijoille.
    On suunnanvaihdoksen aika. Otin ison askeleen, kun päätin lopettaa työsuhteeni Lohjalle. En ole järjestänyt itselleni mitään muutakaan tilalle. Luotan onneeni. Ja tietysti myös työttömyyskorvaukseen. Ja mahdolliseen pankkilainaan. Ja Wihurin säätiön apurahaan. Olen varma, että pystyn jostain järjestämään itselleni toimeentulon ensi syksyn ajaksi. Sitten keväällä onkin jo aika hakeutua uusiin töihin. Siis mikäli väitöskirja on valmis. Tai oikeastaan varsinkin siinä tapauksessa on mentävä töihin, että väitöskirja ei ole valmis. Syksy riittää näyttämään, onko minusta väitöskirjan kirjoittajaksi.