21.9.06

Tekstin seassa

Joka aamu avaan tietokoneeni junassa. Tänäkin aamuna näin tekstiä heti kun nostin luukun ylös. Totta se oli, ruudulla oli kasapäin kirjaimia, peräkkäin ja allekkain, siisteissä riveissä ja sikinsokin, vaakatasossa sekä pystysuunnassa. Vierekkäiset kirjaimet muodostivat ryhmiä, ja ryhmien väliin jai lyhyt aukko. Hyppään sinne sekaan, kauhon pari kertaa käsilläni, polskuttelen jaloillani, nostan välillä kasvot ylöspäin, kohti taivasta ja sitten käännän ne alaspäin, kohti synkkiä syvyyksiä. Lui'utan vartaloani lämpimien kirjainten keskellä, annan niiden soljua kainaloni alitse, huuhdella kasvoni puhtaaksi. Teksti kutittelee varpaitani, tuntuu märältä housuissa ja pakottaa minut sulkemaan silmäni.